Yksi Kansallisteatterin näytäntökauden teemoista on suomalainen mies. Tammikuun lopulla saa ensi-iltansa Juha Hurmeen uutuusnäytelmä Töppöhörö. Lokakuussa Kristian Smeds ohjasi pohjoisen miestaiteilijoita käsittelevän sarjansa toisen osan, Tabu – ihmisen ääni ja syyskauden avasi Aleksis Kiven klassikko Nummisuutarit.
Janne Reinikaisen tulkinta Aleksis Kiven Nummisuutareista on järjestyksessään jo yhdestoista Suomen Kansallisteatterin historiassa. Reinikaisen ohjauksen seurojentalolle sijoitetun hääkohtauksen taustaplafondi, upea suomalainen mäntymetsä, on tiettävästi ollut mukana kaikissa tähänastisissa Kansallisteatterin tulkinnoissa. Hienoa teatterihistoriaa tämäkin. Nummisuutarit on myös Suomen kautta aikojen suosituin kesäteatteriesitys. Tuoko kaikki tämä tekijöille paineita ja taakkaa vai vapauttaako se aivan uuteen, tuoreeseen tulkintaan?
Taas kerran Esko lähtee kosiomatkalle. Janne Reinikaisen ohjaus ja tulkinta Nummisuutareista on vahvasti omintakeinen, ajankohtainen ja monella tapaa poliittinenkin; tarina uskonnollisesta, ahdasmielisestä, muukalaisia kammoksuvasta perussuomalaisesta miehestä. Reinikainen on ottanut reippaan rohkean otteen Kiven tekstiin ja itse asiassa jättänyt siitä ison osan pois. Hän on valinnut kohtauksiin ajassa kiinni olevaa, tulkintaansa tukevaa tekstimateriaalia. Tämä on sekä esityksen vahvuus että heikkous. Valitsemalla tarkoin tekstikohdat Reinikainen onnistuu ajankohtaistamaan tulkinnan vahvasti nykykatsojaa puhuttelevaksi. Toisaalta esityksestä tulee näin myös hyvin alleviivaava.
Tekstin sijasta teos rakentuu enemmänkin fyysiselle toiminnalle, musiikille ja useissa kohdin mielenkiintoisesti pelkälle hiljaisuudelle. Reinikaiselle ja näytelmän dramaturgiasta vastaavalle Eva Buchwaldille voi nostaa hattua uskaliaasta ja vahvasta tulkinnasta, joka käsittelee Kiven alkuperäistä tekstiä toisaalta räväkästi muokaten ja toisaalta alkuperäistä Kiven kieltä kunnioittaen.
Suomen kansallisteatteri, Nummisuutarit. Valokuva Stefan Bremer. |
Kansallisteatterin Nummisuutarit on visuaalisesti näyttävä ja vaikuttava. Saimme bloggariklubilasten kanssa ennen esitystä tavata lavastaja Kati Lukan ja pukusuunnittelija Tarja Simosen. He kertoivat esityksen visuaalisen ilmaisun rakentamisesta ja lavastajan ja pukusuunnittelun roolista näytelmää luotaessa. Lukan lavastus, Milla Koistisen koreografia ja Simosen pukusuunnittelu antavat vauhtia ja energiaa koko esitykselle. Parhaimmillaan lavastus ja pukusuunnittelu pääsevät revittelemään Eskon veljen Iivarin delirium-kohtauksessa, jossa pyörönäyttämöä hyödyntäen saadaan luoduksi todella näyttäviä kuvia ja tunnelmia. Kansallisteatterin esitys myös alkaa upealla kohtauksella, jossa näyttelijöiden mustat siluetit liikkuvat ja pysähtelevät oranssiksi valaistulla lavalla, jossa taustana on pelkkä valkoinen kangas. Koreografia on kekseliäs ja näyttävä.
Suomen kansallisteatteri, Nummisuutarit. Valokuva Stefan Bremer. |
Aku Hirviniemen roolityö Eskona on kelvollinen. Suurta vaikutusta Hirviniemen näyttelijäntyö ei kuitenkaan tee ja se tuntui paikoitellen jopa hieman vaisulta. Vaikka onhan Hirviniemi selvästi monipuolisempi näyttelijä kuin televisio antaa ymmärtää. Hänen näyttelijäntyöstään löytyy myös nyansseja tulkitsemaan Eskon uhmakkuutta ja toisaalta hämmennystä ja pelkoa. Parhaimillaan Hirviniemi oli mielestäni Kreetan ja puusuutarin hääkohtauksessa, riehuessaan häätalossa pettyneenä ja mustasukkaisena. Omaksi suosikiksi näyttelijäsuoritusten joukosta nousee nuori Johannes Holopainen, jonka tanssi- ja laulutaitoon kiinnitin huomiota jo vuosi sitten KOM-teatterin Vallankumouksessa. Nytkin Holopainen vakuuttaa sekä tanssillaan että laulullaan.
ALEKSIS KIVI: NUMMISUUTARIT
Suomen kansallisteatteri, Suuri näyttämö Ensi-ilta 23.9.2015
OHJAUS Janne Reinikainen
ROOLEISSA Inga Björn, Aku Hirviniemi, Johannes Holopainen, Leo Honkonen, Olli Ikonen, Paavo Kääriäinen (Näty), Juhani Laitala, Karin Pacius, Seppo Pääkkönen, Tuomas Rinta-Panttila, Markus Riuttu ja Maruska Verona
SOVITUS Eva Buchwald ja Janne Reinikainen
LAVASTUS Kati Lukka
PUKUSUUNNITTELU Tarja Simonen
MUSIIKKI Timo Hietala
VALOSUUNNITTELU Max Wikström
ÄÄNET Jani Peltola ja Esko Mattila
KOREOGRAFIA Milla Koistinen
NAAMIOINNIN SUUNNITTELU Petra Kuntsi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti