KokoTeatterin Constellations kutsuu katsojansa sisään mustaan teatterisaliin, jonka keskellä, pienellä pyörivällä näyttämöllä, odottavat mies ja nainen. Heidän liikekielensä muodostaa alati muuttuvia kuvioita. Liike valottuu monesta suunnasta Jere Kolehmaisen taidokkaasti niin valoa kuin varjoa rakentavassa valosuunnittelussa. Kaksi ihmistä lähellä toisiaan, kun katsomme heitä täältä käsin ja juuri nyt. Mutta jos katselukulmaa vähääkään vaihtaa, he ovat kaukana. Lähes toisensa tavoittamattomissa.
Brittiläisen Nick Paynen palkittu Constellations-näytelmän tarina alkaa Ronaldin (Sami Saikkonen) ja Mariannen (Sonja Sorvola) kohtaamisesta puutarhajuhlissa. Se on kertomus heidän rakkaudestaan ja liiton alkutaipaleesta. Pääparin rakkaustarina elää näyttämöllä kaikkine käänteineen ja elämän tuomine tummempine sävyineen.
Paynen teos on rakenteellisesti hyvin omintakeinen. Se ikään kuin rikkoo pääparin kertomuksen pieniksi paloiksi – katsellen sitä useista eri kulmista, kuin eri sävyillä sitä valottaen. Näin katsojalle tarjoillaan aina uusi mahdollinen vaihtoehto tarinaan ja sen tulkintaan. Uusi mahdollisuus sille, miten ja mihin suuntaan heidän tarinansa voisi lähteä etenemään.
Anna Veijalainen on ohjannut Paynen teoksesta KokoTeatterin 20-vuotisjuhlanäytelmän. Pääparina näyttämöllä nähtävät Sami Saikkonen ja Sonja Sorvola ovat pariskunta myös näyttämön ulkopuolella. Veijalaisen ohjaus yhdistää puheteatteria ja tanssia. Koreografian liikekieli on selkeää ja herkkää, mutta jäi teoksessa turhankin vähäiseen rooliin. Nyt nähtävä tulkinta on puheteatteria, jossa tanssi lähinnä rytmittää kohtausten vaihtumisia. Tanssia olisi teokseen kaivannut enemmänkin.
 |
| KokoTeatteri, Constellations. Valokuva: Anna Aalto. |
Constellations on lajityypiltään ns. kahden näyttelijän teos, jossa pääparin kokemusmaailmat ja elämänpolut ennen kohtaamista ovat hyvin erilaisia. Teos sijoittuu nyky-Lontooseen, jossa teorioihin taipuvainen, kvanttikosmologiaa yliopistolla tutkiva Marianne kohtaa Ronaldin, maanläheisen ja mutkattoman mehiläistarhaajan. Kaksi erilaista maailmaa kohtaa sattumalta. Kaksi erilaista maailmaa, jotka tuntuvat yhtä kaukaisilta kuin saman tähtikuvion tähdet, mutta ovat sattumalta juuri nyt lähekkäin. Ei sattumaan, että Marianne viittaa teoksessa suhteellisuusteorian ristiriitoihin oman tutkimusalansa, kvanttikosmologian suhteen.
Paynen käsikirjoitus ikään kuin pikakelaa yhtä kohtausta kerrallaan taaksepäin, moneen kertaan peräkkäin. Usein uusi tulkinta muuttaa edellisestä vain yhden sanan tai eleen. Veijalaisen ohjaus tavoittaa onnistuneesti tämän tutkimusmatkan kaikkeen siihen, mikä mahdollisista vaihtoehdoista johtaa mihinkin ja kysyy samalla, mitä tapahtuisi, jos valitsisimme toisin. Constellations näyttää esimerkiksi miten samaisen, parisuhdetta syvältä riipaisevan teon tulkinnat voivat rakentaa tapahtuneesta erilaisen kuvan ja synnyttää hyvinkin toisen tyyppisen tulkinnan, vaikkapa vain vaihtamalla tekijä ja kokija keskenään.
Alisha Davidowin lavastus tukee esityksen moninäkökulmaisuutta. Davidow on rakentanut keskelle esitystilaa pienen pyörönäyttämön ja hän on jakanut katsomon kuuteen lohkoon sen ympärille. Tämä ratkaisu visualisoi monia mahdollisia tulkintoja ja maailmoja.
Veijalainen on onnistunut tuomaan pääparin näyttelijäntyöhön tarvittavaa kipinää ja ohjauksesta rakentuu alussa leikkisä, mutta loppua kohden elämän ja kuoleman realiteettien edessä synkkenevä tiivis draama. Saikkosen mehiläistarhuri Ronald on vähäeleinen, tiiviskin tulkinta. Näin näytelmän mies rakentuu selkeäksi ja helposti hahmotettavaksi, mutta roolihahmosta jää myös puuttumaan särmää, jota siihen olisi voinut rakentaa monipuolisemmalla ja hieman räväkämmällä ilmaisulla. Sorvolan myöskin vähäeleinen ja selkeä tulkinta puristuu parhaimmilleen teoksen loppupuolen koskettavissa tapahtumissa.
Nick Payne: Constellations
Suomenkielinen kantaesitys 25.3.2017 KokoTeatterissa.
Suomennos: Sonja Sorvola
Ohjaus: Anna Veijalainen
Rooleissa: Sami Saikkonen ja Sonja Sorvola
Lavastus: Alisha Davidow
Valosuunnittelu: Jere Kolehmainen
Äänisuunnittelu: Juha Tuisku
Pukusuunnittelu: Sonja Sorvola
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti