Elokuvailta teatterilavalla

On perjantai-ilta. Hetki ennen Mieletön elokuvan historia -esitystä tunnelma Linnateatterin ravintolateatterissa on odottava ja kupliva. Paikalla on iloisesti jutustelevia työ- ja kaveriporukoita. Itse Linnateatterin ensikertalaisena kyselen vierustovereilta aikaisemmista Mieletön-saagan esityksistä ja saan innostuneita ja seikkaperäisiäkin selvityksiä aiemmista näytelmistä. Käyn vielä hakemassa juoman baarista ja kohta valot jo himmenevät ja sukellus elokuvaan teatterilavalla starttaa.

Ajatus elokuvan historiasta teatterinlavalla on mielenkiintoinen. Mieletön elokuvan historia teoksen on Turun Linnateatteriin käsikirjoittanut Mikko Koivusalo. Ohjaus on Kalle Lambergin. Esityksen näyttämökuva ja lavastus ovat varsin vähäeleisiä. Muutama perinteinen filmikela koteloineen ja valkokangas. Valkokangasta esityksessä hyödynnetään kuva- ja videoprojisointeihin. Niukka lavastus antaa tilaa näyttelijöille ja heidän hulvattomille hahmoilleen. Esityksen parasta antia onkin näyttelijätrion, Miska Kaukonen, Valtteri Roiha ja Linda Wiklund, vahva yhteispeli ja saumaton, kollegaa kuunteleva ja toisten näyttelijäntyötä tukeva esiintyminen.

Linnateatteri, Mieletön elokuvan historia. Valokuva: Otto-Ville Väätäinen.

Turkulaisyleisö nauttii lavalle singahtavista hahmoista, jotka parodioivat elokuvan maailmaan monella tapaa. Käsikirjoituksen varsin populaari ote aiheeseen löytää hyvin tarttumapintansa teatteriravintolan yleisöstä. Parhaimmillaan esitys ja Koivusalon käsikirjoitus ovat ironisoidessaan Suomi-filmejä eri aikoina ja kaurismäkeläistä suloista kurjuutta. Esitykseen istuu hyvin myös paikallisuus. Ei-turkulaisella osa tästä voi mennä hieman ohi, mutta selvästi se iskee nauruhermoon Turkua, sen paikallishistoriaa ja nykypäivää tunteville.

Mieletön elokuvan historia sisältää myös joukon kriittisempiä kommentteja elokuvaan ja elokuvataiteen nykytilaan. Miten onkaan mahdollista, että suurin osa elokuvista tuijotetaan nykyisin pieniltä läppärin, tabletin tai jopa kännykän ruuduilta? Voiko näin saavuttaa lähellekään saman katsomiskokemuksen kuin isolta valkokankaalta elokuvateatterin pimeydessä? Valkokangasformaattiin elokuva on kuitenkin luotu. Niin, ja miten on mahdollista, että Turunkin kokoisessa kaupungissa elokuvateattereiden määrä on romahtanut niin, ettei enää tarvita edes kaikkia yhden käden sormia niiden laskemiseen?

Näytelmän esiintyjäkolmikko, heidän välillä lähes lennosta vaihtuvat roolihahmot ja vahva hahmojen tyypittely uppoavat selvästi teatteriravintolan katsojiin. Omat odotukseni ennen esitystä olivat ehkä hieman toisen tyyppiset. Odotin käsikirjoitukselta enemmän elokuvan klassikoiden esiin nostamista ja elokuvan kultakauden laajempaa käsittelyä. Nyt ote on selvästi nykykatsojalle ja niin sanotusti suurelle yleisölle tutummissa teemoissa ja suosikkielokuvissa. Teos kyllä antaa sinänsä kattavasti kuvaa elokuvan historian kehityksestä mykkäfilmeistä aina nykypäivän erikoistehosteisiin asti. Oma ansionsa on myös esityksen vahva turkulainen sävy ja Turun rooli elokuvan historiassa pääsee teoksessa esille. Pariin tunnin esitykseen mahtuu tietysti aina vain rajallinen määrä aiheita.

Mieletön elokuvan historia tarjoilee viihdyttävän ja rentouttavan parituntisen. Teatteriravintolan yleisön poistuessa paikalta, osan vielä jäädessä nauttimaan ravintolan ja baarin antimista, on puheen sorinasta ja juuri nähdyn esityksen kommentoinnista pääteltävissä, että nauruhermoja on kutkuteltu ja erityisesti näyttelijätrion taitava työ saa kiittäviä kommentteja. Siihen on helppo yhtyä.

Linnateatteri: Mieletön elokuvan historia.
Ensi-ilta 16.3.2017, esityksiä 9.12.2017 asti. Esityksen kotisivu.
Ohjaus: Kalle Lamberg
Käsikirjoitus: Mikko Koivusalo
Rooleissa: Miska Kaukonen, Valtteri Roiha ja Linda Wiklund