lauantai 5. maaliskuuta 2016

Malja kuolleille ideologioille!



Vuosi 2018 – sisällissodasta 100 vuotta – ja Suomi ajautuu ennennäkemättömään vastakkainasettelun tilaan. Rajat ovat kiinni, perusporvarit ovat näivettäneet maan, kansallissosialistit ovat osa hyväksyttävää julkista keskustelua. Hyökkäyksissä pakolaiskeskuksiin jo useita ihmisiä on saanut surmansa. Punaviherkuplan suvakit ajautuvat ottamaan käyttöön väkivaltaisia menetelmiä.

Näistä, lähes dystopiaa lähestyvistä kuvista lähtee liikkeelle Ville Muhosen, Taimi Nevaluoman ja työryhmän Ylioppilasteatterille kirjoittama ja Ville Muhosen ohjaama Unelmia – musiikkisuruttelu vastakkainasettelun Suomesta. Näytelmä on arvokas ja rohkea puheenvuoro. Se on rohkeuden ja suvaitsevaisuuden puolella.

Näytelmä on räväkän poliittinen kuvaus ajastamme ja nyky-Suomesta, pienin lisämaustein.  Hyytävintä onkin ehkä se, että näytelmän kuvaama todellisuus tuntuu jopa yhdeltä mahdolliselta tulevaisuuden vaihtoehdolta. Sen kuvaama todellisuus on lopulta varsin pieni askel eteenpäin nykyhetkestä.

Ylioppilasteatteri, Unelmia – musiikkisuruttelu vastakkainasettelun Suomesta. Valokuva: Mitro Härkönen

Poliittista teatteria, etenkään poliittista musiikkiteatteria ei Suomessa juuri tehdä. Ylioppilasteatterilla on tässä kuitenkin vahvoja ja kunniakkaita perinteitä ja Unelmia sopiikin mainiosti 90 vuotta täyttävään teatteriin. Teos alkaa pysäyttävällä Isis-soturin esittämällä alkukuvalla ja viittauksella Lapualaisoopperan kuuluisaan lauluun ”Jumalauta, näillä lakeuksilla ei Jumalauta pilkata Jumalaa!".

Tekijäryhmä on selvästi valinnut puolensa ja niinpä uusnatsit ja pakolaisvastaiset ääriainekset saavatkin tuta. Unelmia ei kuitenkaan jätä nauramatta myöskään niin sanotulle vastapuolelle – punavihreälle suvakkikukkahattutätikaartille. Kaiken tämän näytelmä tekee lempeän humoristisella otteella ja myös syvästi ihmistä ymmärtäen. Näytelmän eräässä, jopa herkkyyttä löytävässä kohtauksessa perin inhimillisen oloiset roolihahmot, uusnatsi ja suvakki, rakastuvat toisiinsa Kaisaniemen puistossa.

Kohtaus, jossa perussuomalaiset kärkipoliitikot muistelevat puolueen nousun hetkiä ja päätyvät seksiorgoihin on kyllä todella hervotonta katsottavaa ja koettavaa.

Näyttelijäryhmän työ on intensiivistä, tosin ei ihan tasavahvaa. Joukosta löytyy myös erittäin hyviä suorituksia. Vilma Kinnusen Jumala on vahva, varma ja vakuuttava tulkinta. Kinnunen saa tulkintaansa luontevaa ilmaisua pienten eleiden ja nyanssien avulla.
Ylioppilasteatteri, Unelmia – musiikkisuruttelu vastakkainasettelun Suomesta. Valokuva: Mitro Härkönen

Teoksen esiintyjät ovat kaikki  laulutaitoisia ja suurin osa on esiintymisessään myös varmanoloisia. Itse olisin kaivannut esitykseen jopa hieman enemmän musiikillista antia. Timo Metsäpeuran sävellykset olivat sen verran hyvää kuultavaa, että muutama laulu lisää ei olisi ollut pahitteeksi.

Teoksen parasta antia ovat keskustelut Timo Soinin (Anssi Niemi) ja Jumalan (Vilma Kinnunen) välillä. Jumala tulee ärsyttävälläkin tavalla kyseenalaistamaan ja tivaamaan Timolta hänen maailmankuvansa ja näkemystensä oikeutusta. Jumala yrittää taivutella ja vaatiakin Soinia kantamaan vastuuta. Pizzaa mussuttava Soini ja Jumala käyvät pitkiä, pohtivia keskustelua ja Jumala tuntuu lopulta varsin pettyneeltä koko touhuun. Koko maailman menoon, jossa luonto ja ihmiskunta ovat tuhon tiellä. No – Jumalalta löytyy toki iltapuvun taskusta suunnitelma B.

Ylioppilasteatteri, Unelmia – musiikkisuruttelu vastakkainasettelun Suomesta. Valokuva: Mitro Härkönen

Dramaturgisesti näytelmä kaipaisi pientä jäntevöittämistä. Noin vartin tiivistäminen ja muutaman kohtauksen poisjättäminen parantaisivat esitystä.

Ville Muhosen videosuunnittelu on toimiva. Varsinkin kohtaus, jossa juoksutetaan nopeassa tahdissa kuvia, lähtien pakolaisten täyteen ahdetuista veneistä, pakolaisleireistä ja Lahden Ku Klux Klan -ääliöistä aina hakaristiksi muovautuvaan siniristilippuun ovat sykähdyttävää katsottavaa. Myös someraivo saa hienon tulkinnan yhtä aikaa sekä näyttämöllä että videolla tapahtuvana kohtauksena.

Ylioppilasteatteri on tuonut studionäyttämönsä lavalle ajassa kiinni olevaa poliittista musiikkiteatteria – melko harvinaista herkkua Suomessa.

Ylioppilasteatteri: Unelmia – musiikkisuruttelu vastaikkainasettelun Suomesta.
Ylioppilasteatterin studio, Aleksanterinkatu 23
Ensi-ilta la 27.2.2016


Muut esitykset: ti 1.3. / ke 2.3. / pe 4.3. / la 5.3. / to 10.3. / pe 11.3. / la 12.3. / su 13.3. / ti 15.3. / ke 16.3. / pe 18.3. / la 19.3.

Teksti: Ville Muhonen, Taimi Nevaluoma sekä työryhmä
Ohjaus: Ville Muhonen

Rooleissa: Tiina Ekola, Robert Katz, Vilma Kinnunen, Marius Laiho, Kiia Laine, Taimi Nevaluoma, Anssi Niemi, Judith Regwan

Sävellys Timo Metsäpeura
Koreografia Ville Haikola
Lavastus Rasmus Strandell
Pukusuunnittelu Monica Rusanen
Valosuunnittelu Perttu Lähdesmäki
Äänisuunnittelu Saku Nurmiranta
Videosuunnittelu Ville Muhonen

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti