Ruusuruoskan suloisen outo sivallus

Teatteri Takomon Ruusuruoskan katsomisohje voisi kuulua ”Istu alas, rentoudu ja anna katsomiskokemuksen viedä mennessään”.

Tässä on esitys, josta saa eniten irti heittäytymällä sen vietäväksi, antautumalla sille, mitä tarjoillaan. Ja totta vieköön, tällä reilun puolentoista tunnin ”lennolla” katsojille tarjoillaan todella kiinnostavan kummia juttuja.

Läpi esityksen, eräänlaisena väljänä teemana, käydään läpi ruusun kulttuurihistoriaa. Yksikään kukkalajikkeista ei taatusti kanna yhtä paljon kulttuurisia merkityksiä kuin ruusu. Esa Kirkkopellon ohjaus tarjoilee osan tuosta historiasta näyttämöllä, ja niin hienopiirteisin nyanssein, ettei voi kuin ihmetellä.

Kirkkopellon teos pohjaa Alpo Jaakolan (1929-1997) vuonna 1965 piirtämään sarjakuvaan Ruusuruoska. Näyttämösovituksessa on jotain yhtä kumman kiehtovaa kuin sarjakuvassa; kaikki istuu suomalaiseen sielunmaisemaan kuin äitienpäiväruusu.

Jokin syvä ristiriita esityksessä on. Kauneimmista punaisista terälehdistä, pahimpaan piikkiin. Sen Kirkkopellon tulkinta onnistuu pistämään tajuntaan hämäävän ovelasti. Läsnä ovat suloiset terälehdet, mutta yhtä lailla nuo kirotut piikit. 

Teatteri Takomo - Ruusuruoska. Valokuva: Mitro Härkönen.

Välillä katsoja viedään Ruusuruoskan kielellisiin kiemuroihin Sofia Smedsin taidokkaiden laulusoolojen kautta. Välillä taas Joanna Haarttin ilmaisema ruusun tuoksu typerryttää tainnoksiin. Teosta leimaakin jatkuvassa muutoksessa virtaaminen, aina uuteen taipuminen ja uuden luominen. Gertrude Steinin sanoin, ”Ruusu on ruusu on ruusu on ruusu".

Koko näyttelijäjoukko (Joanna Haartti, Joonas Heikkinen, Minna Hokkanen, Sofia Smeds ja Auvo Vihro) venyy jatkuvasti uusiin hahmoihin, tätä muuntumista seuraa lähinnä positiivisen hämmennyksen vallassa, samalla ihmetellen ja ihaillen. Tuo jatkuva toisto luo siis todellakin uutta.

Esityksessä kuultavan musiikin on valinnut Eero Palviainen, ja siinä lennetään yhtä lailla 1400-luvulla kuin 1980-luvulla. Hän myös musisoi lavalla erilaisilla soittimilla, ja muun muassa luuttu sopii teoksen maailmaan.

Jotain hyvin mystistä esityksessä on.

Esityksen aikatasot liikkuvat lopulta kuitenkin vain siinä, mitä ruususta on historiallisesti sanottu. Hyvä niin, siinäkin on tarpeeksi. Ruusuruoskan jälkeen olo on sopivasti hämmentynyt ja ennen kaikkea utelias. Esityksen nähtyään on varmaa, että ruusuja näkee ympärillään hetken aikaa yllättävän paljon.

Ruusuruoska on Teatteri Takomon ja Tampereen Työväen Teatterin yhteistuotanto.

Ruusuruoska – Ensi-ilta Teatteri Takomossa 20.9.2019.

Ohjaus: Esa Kirkkopelto
Tekstit: Mika Rättö
Dramaturginen neuvonantaja: Pauliina Hulkko
Näyttelijät: Joanna Haartti / Takomo, Joonas Heikkinen / Takomo, Minna Hokkanen / TTT, Sofia Smeds / Näty ja Auvo Vihro / TTT
Musiikki: Eero Palviainen
Lavastus: Mikko Hynninen ja Sanna Levo
Pukusuunnittelu ja tarpeisto: Sanna Levo
Valo- ja äänisuunnittelu: Mikko Hynninen