Näytelmän pääpari on ollut naimissa yli 20 vuotta, joten heillä on ollut aikaa opetella, mihin kohtaan toista iskeä, kun haluaa oikein kunnolla satuttaa. Heidän välillään nähdään ottelu, jossa he pistävät tosiaan ja suhdettaan totaalipalasiksi, mitään salaisuuksiaan tai edes vieraitaan säästämättä. Martha on aikoinaan nainut nuoren yliopistomiehen, josta oli tarkoitus leipoa Marthan isän seuraaja yliopiston johtoon. Yli 20 vuotta myöhemmin unelmasta on jäljellä enää pettymystä, katkeruutta, inhoa ja vihaa.
On jo aamuyö. Yliopiston kosteiden henkilökuntajuhlien jälkeen Martha (Kirsi Asikainen) on apulaisprofessorimiehensä Georgen (Jari Hietanen) tietämättä kutsunut juhlissa tapaamansa nuoren parin jatkoille. Pian Nick (Lauri Kukkonen) ja Honey (Emmi Kangas) saapuvatkin ja käynnistyy viinanhuuruinen, välillä julmakin ihmissuhdepeli. Martha ja George sanasotivat julmasti keskenään ja imaisevat nuoren parinkin mukaan repivään riitelyynsä.
 |
| Vaasan kaupunginteatteri, Kuka pelkää Virginia Woolfia? Valokuva: Linus Lindholm. |
Vaasan kaupunginteatterin Kuka pelkää Virginia Woolfia? on ohjannut Erik Kiviniemi. Ohjaus tuo näyttämölle tuoreentuntuisen klassikon. Kiviniemi saa käsikirjoituksen elämään hienosti näyttämöllä ja näyttelijöissä. Se tavoittaa erinomaisen hyvin 60-luvun alun yhdysvaltalaisen farmiyliopistokampuksen henkeä ja ajankuvaa. Edward Albeen klassikkonäytelmän käsikirjoitus on psykologisessa tarkkanäköisyydessään mestarillinen tutkielma parisuhteen hajoamisesta ja miehen ja vaimon keskinäisestä valtapelistä. Albeen teksti on monikerroksinen kudelma. Välillä repliikeissä sanotaan yhtä, mutta tarkoitetaan jotain muuta.
Amerikkalainen perheidylli saa kyytiä. Nähdään unelman kääntöpuoli, täydellinen parisuhdehelvetti. Pyhä avioliittoinstituutio revitään rikki. Molemmat parit ovat menneet naimisiin laskelmoiden. Martha ja George aseman ja uran vuoksi, Nich ja Honey raskauden takia. Näytelmän edetessä nuorelle parille alkaa viinanhuuruista huolimatta vähitellen selvitä karmiva tosiasia. He näkevät Marthassa ja Georgessa itsensä 20 vuoden kuluttua.
Reita Lounatvuoren suomennoksen kieli on erittäin tarkkaa, osuvaa ja luontevaa nykysuomea. Se tavoittaa kielen eri tasoja hienosti, yhtä lailla vihanpurkausten ja voimasanojen kuin vaikkapa Georgen hahmon akateemisen sanoilla leikittelyn kohdalla. Lounatvuoren suomennos tuo kielen tähän päivää ja näytelmän verbaaliakrobatia on sekä ironisen hauskaa ja osuvaa että julmaa kuultavaa.
 |
| Vaasan kaupunginteatteri, Kuka pelkää Virginia Woolfia? Valokuva: Linus Lindholm. |
Kuka pelkää Virginia Woolfia? loistaa tai sortuu näyttelijöiden mukana. Erityisesti Marthan ja Georgen roolit tarvitsevat vahvaa karismaa. Vaasassa sitä löytyy. Kirsi Asikaisen Martha on veret seisauttava. Hän on saanut Marthaan jotain lähes selkäpiitä karmivaa ja hänen tapansa nauraa Marthana on hyytävä. Asikaisen Martha on sävykäs tulkinta ja hän osaa taitavasti käyttää näyttelijäntyönsä erilaisia puolia riehumisesta kylmään ilkeyteen ja onnistuu tuomaan näyttämölle myös loppukohtauksen vaatimaan tuskaa. Jari Hietasen tulkinnassa Georgesta on yhtä aikaa jotain vimmaista ja toisaalta elämän katkeroittamaa keski-ikäistä, pettynyttä ja petettyä miestä. Hietanen tavoittaa hahmoonsa uskottavuutta yliopistomiehenä myös ulkoisen habituksensa, Maria Antmanin puvustuksen ja tekstin tuoman sanaseppomaisuutensa kautta.
Lauri Kukkonen on uskottava nuorena biologina, joka tasapainoilee vieraskoreuden ja totaalisen hermostumisen välillä. Myös Emmi Kankaan Honey on kaikessa naiiviudessaan ja herkkyydessään hieno tulkinta. Hän onnistuu tuomaan Honeyn hahmoon myös aimo annoksen huumoria ilmeikkyydellään. Maria Antman on myös lavastanut Julia-näyttämölle toimivan tyylikkään Marthan ja Georgen kodin olohuoneen, johon kirjapaljous tuo uskottavaa akateemisuutta.
Kuka pelkää Virginia Woolfia? on monitasoinen psykologinen tutkielma hajoavasta parisuhteesta ja yhteisestä valheesta. Kivinimen ohjaus onnistuu tekemään näytelmän hahmoista tavattoman kiinnostavia ja raadollisia. Vaikka pääpari ruoskii toisiaan ja välillä vieraitaankin julmasti, on Albeen tekstissä mukana myös aimo annos huumoria. Välillä parisuhdehelvettiä katsellessa tuntuu kuin nauraisi ja itkisi yhtä aikaa. Parikunnan julmuus toisiaan kohtaan saa farssimaisia piirteitä.
Kuka pelkää Virginia Woolfia?
Vaasan kaupunginteatteri, Julia-Sali
Ensi-ilta 13.2.2016
Käsikirjoitus Edward Albee
Suomennos Reita Lounatvuori
Ohjaus Erik Kiviniemi
Lavastus ja puvut Maria Antman (vier.)
Martha Kirsi Asikainen
George, Marthan mies Jari Hietanen
Honey Emmi Kangas
Nick, Honeyn mies Lauri Kukkonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti