Vahvaa musikaaliosaamista

Vampyyrien tanssi on näyttävä spektaakkeli, jossa Helsingin Kaupunginteatterin vahva musikaaliosaaminen pääsee oikeuksiinsa.

Helsingin kaupunginteatterissa sai keskiviikkona 3.2.2016 ensi-iltansa Michael Kunzen käsikirjoittama ja sanoittama ja Jim Steimmanin läpisäveltämä musikaali Vampyyrien tanssi (Tanz der Vampire). Suomennos on Marika Hakolan. Esityksen ohjaus ja  koreografian ovat Markku Nenosen käsialaa.

Esityksen nautinnollisinta antia edustavat Eeva Konnun johtaman orkesterin erinomaisen vahvasti tulkitsema Steimmainin musiikki, Nenosen näyttävä koreografia ja pukusuunnittelija Elina Kolehmaisen upea puvustus. Helsingin kaupunginteatterin tanssillisesti vahvoja musikaaleja mahdollistaa ylipäänsä se, että teatterilla on oma tanssiryhmänsä, Helsinki Dance Company.

Helsingin kaupunginteatteri, Vampyyrien tanssi. Valokuva Mirka Kleemola.

Kääntäminen on vaikea laji. Marika Hakolan käännös tuntuu paikotellen kankealta. Linnamäen Peacockin kaltaisella näyttämöllä, jossa akustiikka on varsin huono, sanoituksen vaikeaselkoisuus teettää katsojalle lisätyötä. Lähes ainahan suomi on indoeurooppalaiseen musikaalisävellykseen huonosti istuva kieli. Hakolan suomennos olisi kaivannut terävöittämistä, mietintää ja pohtimista. Nyt Vamppyrien tanssin laulujen sanoituksen tuntemus suomeen on käännetty suomi.

Musikaali teatterilajina on haasteita täynnä; näyttämölle pitäisi löytää tekijät, joilta löytyy osaamista hyvän näyttelijäntyön lisäksi laulu- ja tanssitaidossa. Helsingin kaupunginteatterissa tätä osaamista löytyy. Kaupunginteatteri on musikaalien tuottamisen saralla selvästi Suomen johtava teatteri, jossa tämän lajin osaamista on myös määrätietoisesti kehitetty vuosikymmenten saatossa.

Helsingin kaupunginteatteri, Vampyyrien tanssi. Valokuva Mirka Kleemola.

Vampyyrien tanssi pohjautuu Roman Polanskin kauhukomediaelokuvaan Vampyyrintappajat (1967). Musikaalin tarina on hyvin simppeli. Professori Ambrosius ja hänen apulaisensa Alfred saapuvat transsilvaanialaiseen kylään vampyyreja etsimään. Majatalossa Alfred ihastuu pääta pahkaa Sarah´an, majatalon omistajan tyttäreen. Sarah tosin on jo iskenyt silmänsä linnassa asustavaan kreivi von Krolockiin. Sarah ei voi vastustaan kreivin kutsua linnaan ja niin professori ja Alfred lähtevät voittamaan vampyyrit ja pelastamaan Sarah´an.

Musikaaleja on osattava katsoa musikaalisilmälasien läpi. Musikaalikatsomoon ei tulisi lähteä ryppyotsaisesti odottamaan vahvaa yhteiskunnallista sanomaa tai psykologista ihmissuhdedraamaan. Ei tietysti Vampyyrien tanssiinkaan. Tunnustan. Minulle musikaaliasenteen löytäminen teettää hieman työtä.

Vaikka ainahan elämästä ja näyttämöltä on löydettävissä sitä jäsentäviä vastakohtaisuuksia ja jänniteitä. Vampyyrien vertahyytävä ruumiillisuus, aistillisuus, alkukantaiset vietit ja kaikkinainen dekadenssi peilautuvat musikaalissa oppineen prosessorin ja hänen apulaisensa järkeen, kirjaviisauteen ja kaikenlaiseen kunnollisuuteen. Vampyyrien musta nahka, syntisyys, ja se viettelys. Oppineiden kirjat, pohdinnat, ja ne analyysit...

Kaupunginteatterin tulkinta on viihdyttävä, näyttävä ja kokonaisuus on nautinnollista katseltavaa ja kuultavaa. Ensemblen työ on kaikin osin vahvaa ja pääosia esittävät näyttelijät ovat kautta linjan erittäin laulutaitoisia ammattilaisia. Ensi-illassa 3.2.2016 vahvimman vaikutuksen laulullaan tekivät, Alfredin roolissa laulanut Petrus Kähkönen, Kreivi von Krolockin tulkinnut Mikko Vihma ja Sarahin roolissa esiintynyt Raili Raitala. Vampyyrien tansissa on kaksoismiehitys. Ja täytyy tunnustaa, ensi-illassa ensemble onnistui kauttaltaan hienosti.

Parhaimmillaan musikaalit ovat yleensä näyttävissä joukkokohtauksissa, niin nytkin. Toisen puoliajan avaava Kun kaikki pimenee (80-luvulta tuttu Total Eclipse of the Heart), tanssiaiset hautausmaalla ja musikaaleille niin tyypilliset näyttävät alku- (Kynsilaukka) ja loppukohtaukset (Vampyyrien tanssi) ovat tietysti niitä kaikkein upeimpia katseen vangitsijoita.

Vampyyrien tanssi on näyttävä ja viihdyttävä musikaalispektaakkeli, joka saa jopa yleensä musikaaleista vähemmän pitävän antautumaan vampyyrien tanssiinkutsuun.


Michael Kunze - Jim Steinman
Helsingin kaupunginteatteri
Vampyyrien tanssi

Ensi-ilta 3.2.2016, Peacock-teatteri

Rooleissa Mikko Vihma, Raili Raitala, Jonas Saari, Anna Victoria Eriksson, Petrus Kähkönen, Antti Timonen, Tuukka Leppänen, Vuokko Hovatta, Leenamari Unho, Sanna Majuri, Laura Alajääski, Kari Mattila, Risto Kaskilahti, Miiko Toiviainen, Sofia Hilli, Juha Jokela, Kirsi Karlenius, Ilkka Kokkonen, Kai Lähdesmäki, Hanna Mönkäre, Unto Nuora, Emilia Nyman, Sami Paasila, Tiina Peltonen, Peter Pihlström, Tuukka Raitala, Inka Tiitinen, Kaisa Torkkel

Suomennos Marika Hakola
Ohjaus ja koreografia Markku Nenonen
Kapellimestari Eeva Kontu
Lavastus Jani Uljas ja Jari Ijäs
Puvut Elina Kolehmainen
Valosuunnittelu William Iles
Äänisuunnittelu Kirsi Peteri ja Jori Tossavainen
Naamiointi ja kampaukset Jutta Kainulainen, Henri Karjalainen, Anu Laaksonen, Milja Mensonen, Jaana Nykänen