”Den största gåvan man kan ge är att hjälpa varann framåt.”

Näin on todennut Vivica Bandler (1917-2004). Sitaatti löytyy Bandlerin muistelmateoksesta Adressaten okänd, jonka hän kirjoitti yhdessä Carita Bäckströmin kanssa. Bandler oli rohkeaakin rohkeampi teatterintekijä. Teatteriohjaajana ja ennakkoluulottamana teatterinjohtajana hän uudisti vahvasti Suomen teatterikenttää. Suomalaisesta sodanjälkeisestä teatterista ei voi puhua ilman mainintoja Vivica Bandlerin työstä. Hänen kädenjälkensä Suomen teatterikentässä on merkittävä.

Vivica Bandlerin syntymästä tuli tänä vuonna kuluneeksi 100 vuotta. Bandler toi kansainvälisistä teatteria Suomeen ja vei suomalaista teatteria Suomen ulkopuolelle. Hänen pitkään uraansa mahtuu merkittäviä ohjaustöitä ja hän johti  Lilla Tearternia sekä toimi muun muassa Tukholman Kaupunginteatterin johtajana. Svenska Dagen Annorlunda oli Vivican tapa viedä suomenruotsalaista teatteria maakuntiin rohkeasti ruotsiksi.

Vivica Bander perusti ennen kuolemaansa Teaterstiftelsen Vivicas Vänner -säätiön. Se edistää näyttämötaidetta, luovaa taiteellista työtä ja teatteritutkimusta sekä tukee teatterikulttuuria ja ympäristönsuojelua myöntämällä apurahoja ja palkintoja. Säätiö julkisti merkittävän Ester-palkinnon saajat Helsingin Kaupunginteatterissa 6.11.2017. Vivican äidin, Ester-Margaretin mukaan nimetyn palkinnon jakoivat tänä vuonna neljä rohkeaa teatterintekijää – Iida Kuningas, Susanna Kuparinen, Alma Lehmuskallio ja Kati Lukka.

Viva Vivica! -näyttelyjuliste. Valokuva: Pasi Puranen

Samassa yhteydessä Helsingin Kaupunginteatteriin avattiin Vivica Bandlerin elämäntyötä ja hänen monipuolista taivaltaan luotaava Viva Vivica! – Vivica Bandler 100 vuotta –näyttely. Viva Vivica! -näyttely on tuotettu yhteistyössä Teatterimuseon kanssa, jossa se avattiin 2012 ja se on sen jälkeen kiertänyt eri puolilla Suomea. Sen kattavan kuva- ja tekstiaineiston ovat koonneet Ralf Forsström ja Katarina Lindholm. Näyttely on avoinna 6.11. – 30.12.2017 Helsingin Kaupunginteatterissa, kolmannen kerroksen lämpiössä, ja siihen on vapaa pääsy näytöspäivinä tuntia ennen esityksen alkamista.

Näyttely esittelee Vivica Bandlerin henkilö- ja työhistoriaa laajasti; Loviisan varhaisvuosista Lillanin kautta Tukholmaan ja takaisin Suomeen. Se tuo esiin Bandlerin roolin modernin suomalaisen teatteriin pioneerina ja teatterilähettiläänä. Hän vei ennakkoluulottomasti suomalaista teatteria ulkomaille ja toi Suomeen uutta kansainvälistä, modernia teatteria. Näyttely koostuu valokuvista ja kaksikielisistä, Bandlerin elämää ja työtä esittelevistä teksteistä. Oman mainion lisänsä näyttelyyn tuovat hänen aforismimaiset lausahduksensa.

Ester-palkitutut Alma Lehmuskallio (vasemmalla.), Kati Lukka, Susanna Kuparinen ja Iida Kuningas. Valokuva: Pasi Puranen

Ester-palkinnon saanut näyttelijä, teatteritaiteen maisteri Iida Kuningas on tehnyt teatteria molemmilla kotimaisilla. Hänet muistetaan viime vuosilta työstään yhdessä ohjaaja ja käsikirjoittaja Milja Sarkolan kanssa. Kuningas on esiintynyt muuan muassa Q-teatterissa, Helsingin Kaupunginteatterissa ja Viirus Teaternissa, jossa hän esiintyy parasta aikaa Mästaren och Margarita -näytelmässä. Kuningas on tehnyt myös elokuva- ja kuunnelmarooleja. Hänen näyttelijäntyötään luonnehtii tarkkuus, intensiteetti ja ohjauksellisuus.

Toinen palkituista, ohjaaja, dramaturgi ja teatteritaiteen maisteri Susanna Kuparinen on tullut yleisölle tunnetuksi erityisesti Valtuusto-trilogiasta ja 2009 alkaneista Eduskunta-teoksista Ryhmäteatterissa. Kuparisen työlle on tunnusomaista viiltävän terävä yhteiskunnallisuus. Hän on teatterin ohella edelleen aktiivinen tutkiva journalisti ja tehnyt myös lyhytelokuvaa ja äänisuunnittelua.

Alma Lehmuskallio valmistui teatteritaiteen maisteriksi 2015. Hän on näkemyksellinen esitystaitelija, joka yhdistää teoksiinsa tanssia, sirkustaidetta ja näyttämötaidetta. Erityisesti hänen töistään muistetaan teos Sivuhenkilöt. Hän on muutamassa vuodessa onnistunut luomaan teoksia, jotka muodostuvat kokonaisvaltaisiksi ja taianomaisiksi esitystaiteen ihmeiksi. Lehmuskallio on tehnyt urallaan myös radioteatteria ja koreografioita.

Neljäs palkittu, Kansallisteatterin lavastaja, teatteritaiteen maisteri Kati Lukka on tehnyt urallaan useita huomiota saaneita, taiteellisesti korkeatasoisia ja luovia lavastussuunnitteluja. Hänen työlleen on tunnusomaista kokonaisvaltaisten teosten suunnittelu. Lukan näyttämökuva ei kopioi todellisuutta, vaan paljastaa siitä jotain ihan uutta. Hänen lavastuksen luovat uusia maailmoja. Tällä hetkellä hänen lavastuksiaan nähdään muun muassa Kansallisteatterin näytelmässä Koivu ja tähti.