Nyt poika taistoon vapauden puolesta!

Ja demokratian! Ja kuluttamisen vapauden! Tuskin on parempaa teatteriesitystä Itsenäisyyspäivän aaton iltaan kuin Sotilaspoika. Suomessa itsenäisyyden juhlistamisessa tuntuvat aina olevat läsnä soditut sodat ja niistä tehdyt fiktiiviset teokset, keskeisimpänä Väinö Linnan Tuntematon sotilas. KOM-teatterissa vieraileva Dalton Trumbon romaaniin Johnny got his gun (1939) perustuva näytelmä Sotilaspoika on vereslihainen, hurja ja vaikuttava esitys. Ja siihen Tuntemattomaankin näyttämösovitus ottaa näkökulman.

Muistan nuorena lukiolaisena Trumbon romaanin lukukokemuksen olleen vaikuttava, ja totta vieköön, sitä on Essi Räisäsen sovittama ja ohjaama näyttämöversiokin. Se on sodan järjettömyyttä ja totaalista tuhoa kritisoiva, sodanvastaisuudessaan aina valitettavan ajankohtainen teos. Näytelmä on kantaesitetty keväällä 2015 Lappeenrannan Kaupunginteatterissa.

Teos on moniääninen monologi, jossa pääosassa ovat sotilaspojan ajatukset eletystä, koetusta ja ennen kaikkea sodan oikeutuksesta ja järjettömyydestä. Räisäsen ohjaus on tarkkaa ja osuvaa, mutta esitys nousee lentoon erityisesti Johannes Holopaisen ansiosta. Holopaisen näyttelijäntyö on fyysistä ja samaan aikaan herkän pienipiirteistä. Sairaalassa makaa kädetön, jalaton, kasvonsa ja siten kaikki muut aistit paitsi tuntoaistin menettänyt nuori mies, joka tajuaa pikku hiljaa tilansa äärimmäisyyden. Sotilaspoika kykenee viestimään ainoastaan hakkaamalla päällään Morsen aakkosia sairaalan sänkyyn.

Holopainen saa nuoren sotilaspojan rooliin koko kirjon sen vaatimia ilmaisun sävyjä. Holopaisen lahjakkuus pääsee oikeuksiinsa, kun roolin tunnetilat vaihtelevat äärestä laitaan. Hän onnistuu tuomaan näyttämölle nuoren pojan tuskan, pelon ja muistojen takaumissa myös nuoren miehen elämän iloa. Hänen työnsä fyysisyys on häkellyttävän moni-ilmeistä.

Sotilaspojan onnistuneen äänisuunnittelun on tehnyt Pauli Riikonen. Hän on oivaltavasti ottanut taustaääniksi valtiojohtajien puheita sodan oikeutuksesta ja oman arvomaailman aseellisen puolustamisen pyhyydestä. Kuullan Hitleriä, Thatcheria Falklandin sodan ajoilta ja jopa Trumpin Make America Great Again -höpinöitä.

Sotilaspoika jättää voimautuneen olon. Siitäkin huolimatta, että on helppo kuvitella mykypäivän sotilaspoika makaamassa Aleppossa, putoavien pommien ulistessa ympärillä. Tai ehkä juuri siksi. Sotilaspoika on aina ajankohtainen, vahva ja väkevä manifesti sotaan vastaan.

Näin Sotilaspojan 5.12.2016 KOM-teatterin aulanäyttämöllä.

TEKSTI: Dalton Trumbo
SOVITUS JA OHJAUS: Essi Räisänen
SUOMENNOS: Pentti Saarikoski
ÄÄNISUUNNITTELU: Pauli Riikonen

NÄYTTÄMÖLLÄ: Johannes Holopainen