Kuka meistä on hyvä ja kuka paha? Skattkammarön (Aarresaari) on oivaltava tarina. Se tarkastelee ihmisluonteen negatiivisiakin piirteitä kuten ahneutta, muttei silti törmää tasapäistäviin yleistyksiin, vaan liikkuu harmaalla alueella. Teoksen maailmassa ei ole olemassa yksiselitteisen hyvää eikä pahaa.
Teos on kuitenkin ennen kaikkea nuoren kasvutarina. Paul Garringtonin ohjaus Svenska Teaternissa tuo näyttämölle mainion gender blender -tulkinnan. Näytelmän päähenkilö, Jim-tyttö (Misa Lommi) ottaa paikkansa niin, ettei parhainkaan merirosvoäijä voi väittää vastaan.
Skattkammarön on jännittävä ja näyttävä kokoperheen seikkailutarina, joka vie mukanaan varttuneemmankin merirosvoseikkailujen ystävän. Paul Garringtonin ohjaus ja Bryony Laveryn dramatisointi arvostavat skotti Robert Louis Stevensonin alkuperäistarinan salaperäisyyttä ja seikkailuhenkisyyttä.
Svenska Teaterin tulkinta ei sovellu alle 7-vuotiaille, sen verran hurjaa menoa näyttämöllä nähdään. Ruumiitakin tulee. Andreas Lönnqvistin ja Hanna Mikanderin toteuttama äänimaailma paukkuu ja rytisee. Tom Kumlinin valaistus – itse asiassa pimeys – voi myös olla sen verran pelottavaa, että ihan perheen pienimmät voivat kokea näytelmän liiankin jännittävänä. Valoilla ja äänillä saadaan suurelle näyttämölle luotua kyllä roppakaupalla hienoa merirosvotunnelmaa. Mutta 7-vuotiaasta ylöspäin tarina ja sen tulkinta imaisevat mukaansa takuu varmasti kaikki katsojat ja kuljettavat upean kaksi ja puolituntisen seikkailun läpi.
 |
| Svenska Teatern, Skattkammarön. Valokuva Cata Portin. |
Tekstityslaite tuo turvaa, jos tuntuu, että ruotsin taito ei riitä. Omalla kohdalla ruotsin taito riitti. Konteksti antaa tarpeelliset viitteet ymmärtämiseen kun puhutaan takilasta, reivataan purjeita tai mitä näitä ”merisanoja” nyt onkaan. Näytelmän käsiohjelma tarjoaa sitä paitsi mainion sanaston ruotsiksi aiheeseen liittyvistä tärkeimmistä termeistä ja käsitteistä.
Jim Hawkins Jr (Misa Lommi) on jäänyt orvoksi ja hänen isoäitinsä (Sue Lemström) pitää majataloa. Vanha merimies, Bill Bones (Niklas Häggblom), ottaa ja kuolee majatalossa. Hänen merimieskirstustaan löytyy aarrekartta, jota monet entisistä merimiestovereistakin tuntuvat tavoittelevan. Paikallisen lääkärin ja aatelisherran avustuksella varustetaan kuunari ja lähdetään aarrejahtiin! Satamassa mukaan tempautuvat edesmenneen kapteeni Flintin aikaisempi miehistö, mukaan lukien juonitteleva Long John Silver (Niklas Åkerfelt) ja hänen mainio vihreä papukaijansa, Kapteeni Flint. Tästä alkaa seikkailu, jossa riittääkin jännitettävää loppuun asti.
Erik Salvesenin lavastus onnistuu tuomaan katsojan todellisuuteen muutamalla näyttämön pyöräytyksellä sekä pimeän ja nukkavierun majatalon tummine sopukoineen että myrskyssä taistelevan kuunarin, kuten lopulta myös Karibian aarresaaren. Hanne Horte on suunnitellut teokseen aikakaudelle uskollisen ja näyttävän puvustuksen ja Pirjo Ristolan maskeeraus, kampaukset ja peruukit täydentävät kokonaisuutta ja teoksen tunnelmaa mainiosti.
 |
| Svenska Teatern, Skattkammarön. Valokuva Cata Portin. |
Misa Lommin näyttelijäntyö Jiminä on keskittynyttä, selkeää ja hän onnistuu tuomaan tulkintaan sopivan herkän Jimin, joka kasvaa tarinan aikana murrosikäisestä nuoreksi naiseksi. Teoksen muu tyyppigalleria on vinha ja lavalla nähdäänkin toinen toistaan oivallisempia merimieshahmoja. Oma suosikkini on saarelta löytyvä, sinne aikaisemmalla matkalla jätetty Ben Gunn. Simon Häger onnistuu luomaan hykerryttävän hauskan hahmon sekä vahvan fyysisen ilmaisun että puheilmaisunsa avulla.
Skattkammarön on näyttävä ja jännittävä seikkailutarina, mutta onnistuu samalla säilymään lämminhenkisenä, ilman turhaa näyttämisen halua. Katsoja voi antautua tarinan, sen henkilöiden ja aarrejahdin vietäväksi ja kokea nautinnollisen matkan Jimin, merimiesten, mainioiden merirosvohahmojen ja yhden vihreä papukaijan mukana.
Svenska Teatern: Skattkammarön. Ensi-ilta Suurella näyttämöllä 7.9.2016.
Rooleissa:
Misa Lommi/Sophia Heikkilä, Niklas Åkerfelt, Mikael Andersson, Romulus Chiciuc, Max Forsman, Emil Grudemo El Hayek, Patrick Henriksen, Simon Häger, Niklas Häggblom, Jenni Kitti, Jan Korander, Katariina Lantto, Sue Lemström, Arne Nylander, Alfons Röblom, Anders Slotte, Hellen Willberg.
Teksti: Robert Louis Stevenson
Dramatisointu: Bryony Lavery
Käännös: Marianne Möller
Ohjaus: Paul Garrington
Koreografia/Ohjaajan assistentti: Jakob Höglund
Stage fighting: Oula Kitti
Lavastus: Erik Salvesen
Pukusuunnittelu: Hanne Horte
Maskeeraus ja hiukset: Pirjo Ristola
Valosuunnittelu: Tom Kumlin
Äänisuunnittelu: Andreas Lönnquist ja Hanna Mikander
Sävellys, sovitus, musiikin harjoitus: Hanna Kronqvist
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti