Aja! Lyö! Ammu!

Teatteri Jurkan Bonnie & Clyde on kiihkeän hikinen ja tyylitelty kuvaus kahden laman lapsen matkasta jonnekin. Jonnekin sinne, missä kaikki on toisin ja ennen kaikkea paremmin. Matka, jonka aikana voi lopulta toteuttaa ympäröivän kulutusyhteiskunnan kovaäänistä vaatimusta. Osta! Kuluta! Tuhlaa!

Paitsi, että rahaa ei näillä kahdella lamaluuserilla ole… Mutta sitähän voi aina hankkia ryöstämällä ja tavaraa voi aina varastaa!

Laman rappeuttaman lähiön ilma on kuumaa ja painostavaa. Rakennukset ovat rumia, ihmiset tylsiä. Työtä ei ole tai sitten hanttihommissa saa raataa pienellä palkalla yötä päivää. Ei ole rahaa eikä lomia pidettäviksi. On päästävä jonnekin pois! Löydettävä jotakin ihan muuta.

Iida Hämeen-Anttilan ja Essi Räisäsen käsikirjoittama ja Räisäsen Teatteri Jurkkaan ohjaama Bonnie & Clyde on intensiivinen ja mukaansatempaava tarina kahdesta, parempaa huomista ja elämää janoavasta nuoresta. Bonnie (Essi Hellén) ja Clyde (Markus Järvenpää) kohtaavat, ja heti kohta ajautuvat yhteiselle tuhon tielle. Samalla kuitenkin koko ajan kuin jotenkin ymmärtäen, että he eivät yhteiskuntaan kuulu, eivätkä edes kelpaa.

Teatteri Jurkka. Bonnie & Clyde. Valokuva, Marko Mäkinen.

Bonnien ja Clyden historialliset esikuvat, Bonnie Parker ja Clyde Barrow, löytyvät Yhdysvaltain 1930-luvun laman epätoivosta, väkivallasta ja ahdingosta. Hämeen-Anttila ja Räisänen ovat tuoneet onnistuneesti nämä pankkeja, huoltoasemia ja pikkupuoteja ryöstelleet hahmot nykypäivään ja Suomeen.

Jurkan Bonnie & Clyde kutsuu löytämään erilaisia tulkintoja ja teemoja teoksesta. Siihen johdattavat ennen kaikkea älykäs ja puhutteleva käsikirjoitus, mutta myös Hellénin ja Järvenpään vimmaisen kiivas näyttelijäntyö. Itse huomasin katsovani esitystä sekä kärkevänä kulutusyhteiskuntakritiikkinä että pala palalta kasvavana, kahden nuoren vääjäämättä tuhoon päätyvänä tarinana.

Rahaa, ruokaa, vaatteita, hiusten pidennyksiä, tikkareita… ja päälle intohimoa. Pitää saavuttaa ja saada kaikki se, mitä mainosmiehet ”tietävät” meidän haluavan, jopa himoitsevan. Pidäkkeitä tai rajoja Bonniella ja Clydella ei ole. Ei niitä kukaan ole ehtinyt asettaa. Se, mitä ei saada, otetaan. Lopulta Bonnie ja Clyde ottavat kaiken. Piehtaroivat tavarassa, uima-altaissa ja hienoissa mojito-drinkeissä.

Ei Jurkan Bonnie & Clyde -näytelmää tarvitse kuitenkaan katsoa vain kulutusyhteiskuntaa ja lamaa kritisoivien lasien läpi. Ei ollenkaan. Näytelmä toimii erittäin hyvin myös road moviena... Toki tuhoon tuomittuna.

Teatteri Jurkka. Bonnie & Clyde. Valokuva, Marko Mäkinen.

Hellén ja Järvenpää onnistuvat tekemään Bonnien ja Clyden hahmoista intohimoisia ja tuskaisenkin kuumeisia, hetken lapsia. Heidän ADHD-tyyppistä käytöstä seuratessa alkaa toivoa, etteivät he enää menisi pidemmälle, että kaikki jäisi tähän viimeisimpään ryöstöön. Mutta ei tietystikään jää. Bonnie ja Clyde jatkavat loppuun asti, kun kerran ovat rahan ja tavaran makuun päässeet. Täytyy jatkaa, aina vaan. Vaikka pohjalta tihkuisi esiin lopulta aivan jotain muuta. Herkän ihmisen toive luonnon kauneudesta, linnun laulusta ja metsän lumosta.

Sekä Hellénin että Järvenpään työ näyttämöllä on fyysistä ja ennen kaikkea tarkkaa. He onnistuvat saamaan rooliensa fyysiseen ilmaisuun juuri sitä vimmaa, rauhattomuutta ja nuorten varsamaisuutta, mitä hahmoilta vaaditaankin. Lopulta heidän ilmaisunsa puristuu tiiviiksi ja Jurkan huoneteatterin näyttämöllä isossa ja vahvassa fyysisyydessään jopa pienieleiseksi.

Näyttämöllä nähdään Milla Martikaisen onnistunut visuaalinen suunnittelu. Puolikasta, 90-lukulaista auton torsoa hyödynnetään mainiosti. Ohjauspyörä ja penkit taipuvat tulkinnan mukana ja varastetut tavarat löytävät paikkansa jalkatilasta. Martikainen on puvustuksessan löytänyt jotain lähiönuoren ominta. Sieltä 90-luvun laman ajoilta.


Teatteri Jurkka – Räisänen & Hämeen-Anttila
Bonnie & Clyde
Kantaesitys 10.9.2016. Esityksiä 31.12.2016 asti.

Rooleissa: Essi Hellén ja Markus Järvenpää
Ohjaus: Essi Räisänen
Dramaturgia: Iida Hämeen-Anttila
Visuaalinen suunnittelu: Milla Martikainen
Äänisuunnittelu: Pauli Riikonen

Tuotanto: Teatteri Jurkka, Turun kaupunginteatteri Circus Maximus sekä Työryhmä